Bioskapussit on hommattu ja parin alkusähläyksen jälkeen lajittelu sujuu hyvin ja ilokseni huomasin, ettei ainakan täl viikolla biojätteeseen o päätyny muuta kuin hedelmän- ja kananmunan kuoria ja kahvinporoja. Saas nähä kuin homma jatkuu..

 Ruokakaapit alkaa oleen niin tyhjät, et jäljellä on enää muutama hassu randompurkki , vanhentuneita mausteita ja viittä sorttia sokeria. Onneks sokeri säilyy lähes ikuisuuksia, voi sit väsätä vaik vaahtokarkkeja jouluksi.

Parin viime viikon aikana olen tavannut vanhaa ystävää, jonka kanssa pyörin paljon lasten ollessa pieniä, sitten yhteydenpito vain jäi kun elämä vei kumpaakin omaan suuntaansa. Nyt on kahviteltu jälleen yhdessä ja ideoitu käsillä tekemistä, molemmat kun on kierrätyshenkisiä ja intohimoisia käsityönharrastajia. Oon luukuttanut omista materiaalivaratoistani tavaraa jota en käytä ystävälle, joka sit ideoi ja valmistaa niistä jotain kivaa- kankaista tilkkutöitä, tilpehööristä tarpeellista tavaraa jne.

 On ollu pitkästä aikaa ilo innostua tekemisestä ja ideoinnista- joskus se kun saa puhua toisen näperryshulun kanssa tekemisistään, innostaa tekemään niitä keskeneräsiäkin loppuun ja löytämään uusia käyttötarkotuksia materiaaleille. Suunnittelimme jo ideariihi-iltapäivää viimehetken joululahjoja varten ens kuun puolelle. Oon viime vuosina valmistanu lasten lahjoja lukuunottamatta lähestulkoon kaikki lahjat itse- neulottuja villasukkia ja tumppuja lähinnä, joskus jotain muuta pientä. Jos tänä vuonna intoutuis taas ompeleenkin- ainakin kankaita ja tilkkuja on monta säkillistä, joten materiaaleista ei ainakaan oo pulaa.

Oomme päässeet nauttimaan jo pikku pakkasista ja mietin huolestuneena taas talvivaatteitten riittävyyttä. Onneks ipanat ei enää veny 10 senttiä neljännesvuodessa , joten suurin osa mennävuotisista talvikamppeista on yhä kelvollisia. Talvikengät tarvinee kuitenkin hankkia ainakin kahdelle, samoin pitkähiaisia ja-punttisia vaatteita. Jostain selviää sentään vanhaa korjaamalla, mutta rahareikä on selkeesti muodostumassa. Ruuasta ei enää pahemmin voi tinkiä, ny tarttis sit miettiä mistä nappaa muutaman ylimääräsen kympin. Ehkä pitäis taas käydä tekeen muutama jalkahoito ja ommella pari tilaustyötä joita muuten ei viittis tehä olleskaan. Mut jos sen verran ettei talous me kuralle..

 Tää alkuvaihe on ollu vielä kohtalaisen helppoa, vaikk välillä harmittaa kun ei voi ostaa mitä mielii (vaikkei tarvis). Useempi leffa ja kirja on jo jääny ostamatta- tosin pari leffaa hankin vaihtamalla ne ylimääräisiin kiuaskiviin.Perustulot riittäis näil näkymin kaikkeen tarpeelliseen ja vähän jäis pahanpäivänvarakskin kunhan ei sorru mihinkään ylimääräsen. Täytyykin miettiä lisää konsteja hankki hiukan ylimäärästä- vaikka sitten lisää vaihtokauppoja. Oon vaan niin tottunut antamaan tarpeettomat tavarat tarvitseville ilman erillistä korvausta, et tuntuu vaikeelta pyytää vastinetta. Joululahjaks meinaan silti hommata itelleni pari leffaa ja kirjaa- onneks on veronpalautusta tulossa. Tosin siitä pitäs riittää lastenkin lahjoihin.

Kun tähän ynnää viel sen, et vanhin poika sai myönteisen opintorahapäätöksen tälle lukuvuodelle, vois sanoo et ollaan siellä mis halutaankin. Kauppalaskun höyläystä pitää kuitenkin jatkaa, jos tahotaan jouluna muutakin kuin tyhjiä paketteja..

On kuiteski helpottuu olo, viel ei tunnu et ois jääny elämästä paitsi- ehkä ne lopetetut jutut ei sit loppuviimeks ollukkaan niin tärkeitä. Aika näyttää, tuleeko yhenkän perään haikailtua- sit pitää vaan päättää mistä muusta säästää et saa jonkun "turhakkeen" .

Ruuan haaskaamisen suhteen ei tunnu viel tapahtuneen mitään- tosin jääkaappia on täytetty niin vähän, ettei tavarat o pääsy pilaantuun.Pelkään et osa pääsee kuitenkin tärviölle, kun tuntuu ettei ipanat syökään sitä mitä oon varannu tarjolle. Mummon muuttoapuna pyöriville kun on tarjolla talkoopöperöö ja herkkuja niin paljon, ettei kotona kannata paljoa ruokaa laittaa.Onneks leivät yms voi pakastaa. Välipalaksi keitelty riisipuuro sen sijaan alkaa olla tiensä päässä. Pitäsköhän väsätä puuropannaria ettei me haaskuun?

*pomppii riemastuneena ympäriinsä*

 Eilen sentäs vähän ryhdistäydyin ja kurkkasin, mitä kaikkea jääkaapista pitäis käyttää pois ettei me haaskuun, niinpä kauppareisulta kotiutu vain maitoo, juustoo ja majoneesia. Niiden kans pitäis pystyä taiteilemaan viikonlopun ruuat kaappien sisällöstä- tosin tälle päivälle on sovittu kauppareisu kun saadaan kyyti kaupalle- tarvii miettiä tarkkaan mitä sieltä tuodaan ettei jo olemas olevat aineet jää haaskuun. Maidot ny ainakin.

 Jääkaapista/työtasoilta löytyy ainaskin kaalin puolikas ja nahistuneita porkkanoita jokka pitäs käyttää pois- suunnittelin kaalisalaattia. Lisäks löytyy perunaa, nahistuneita paprikoita, sipuleita, leikkelettä joka meinaa vanhentua, piimää, rahkaa, ja kermaa. Suunnittelin et teen kasvissosekeittoa, sippipiirakkaa ja muksuille makkarasoppaa (pakkasen tarjousmakkarasta). Maitotuottet vois jemmata leipomalla muffineita, piimäkakkua, ja suklaakahvikakkua. Sit ei tarttis kaupastakaan kantaa herkkuja ku ois jotain jemmassa.

Tällä viikolla oon lueskellu ruokahävikistä  Ruokahävikin muodotumisesa on mm seuraavia syitä:

-ruuan pilaantuminen

-liian ruuan valmistaminen

-vanhentuneet tuotteet

-virheet ruuanlaitossa

-tuholaisten aiheuttama pilaantuminen

tuota viimeisintä en o koskaan joutunu kokemaan, meillä on kaikesta kaaoksesta huolimatta tuholaisvapaa huusholli (onneksi). Ruuan pilaatumista tapahtuu, kun sailytyslämpötila ei o kohillaan- esim kurkun jos laittaa jääkaappiin se paleltuu ja pöydälle jätettäessä se pehmenee ällöks uutaman päivän jälkeen. Liian ruuan valmistaminen on ollu mulla aina onkelmana- oli sitten kyse neljän hengen kotikeittiöstä tai päiväkodin 160-päisestä ruokailijakunnasta. Mut eipähän kukaan jää nälkäseks! Tuotteiden vanhentumista tapahtuu, kun ostan liikaa ja tavarat jää sit helposti kaappiin ku aina löytyy jotain houkuttelevampaa syötävää. Virheet ruuanlaitossa on onneks sen verran vähäisiä, että harvoin joudutaan laittaman ruoka pois kun se on mennyt pilalle valmistusvaiheessa. Joskus jotain saattaa kärähtää (kiitos epävakaan uunin), mut tuota kohtaa en koe onkelmaks meillä.

 Pahimmat onkelmat omalla kohalla on siis liiallinen ruuan hamstraus, väärä/epäonnistunut säilytys, liian suurten annosten valmistaminen ja väärä käyttöjärjestys.Suunnittelin lokakuulle isompaa säästöhaastetta, mut luulen et on helpompi keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan, joten olkoon se sitten tämä- pyrkimys ruokahävikin minimointiin. Jotta pysyisin paremmin kärryillä paljonko ruokaa menee haaskuun, liene parasta aloittaa uudelleen biojätteen lajittelu, vaikka saan taas varmaan harmaita hiuksia roskiskatoksella, kun biojätteestä löytyy säännönmukasesti muutakin kuin biojätettä. Pitäsköhän oman mielenrauhan vuoks ottaa yhteyttä asukastoimikuntaan ja neuvotella keinoista, joila biojäteen keräys saadaan toimimaan suunnitellusti? (avokompostiin ei  voi laittaa mitään syötävää, siel on äkkiä elukoita riesaks asti).

 Ennen lumentuloa pitäs hoitaa säälle alttiit alueet kuntoon. Haravointia, nurmikon viimeiset leikkuut, kukkapenkkien ja kasvimaan talvilepoon saattaminen, mahdollisten syysistutusten teko aina pakkasiin asti-tekemistä piisaa kyllä. Mistä kaikesta voi säästää?

 Ite asumme vuokralla ja taloyhtiö järjestää aina syksyisin pihatalkoot- pihaan tuodaan lava jolle voi roudata pihojen kasvijätteet ja varastoihin kertyneet sekalaiset romut (ei kuitenkaan ongelmajätettä).

 Viitteliäimmät kompostoi oman pihansa kasvijätteet muhevaksi mullaksi. Ite olen tätä muutamana vuonna kokeillut, mutta komposti on joko väärin sijoitettu tai en vaan osaa hoitaa sitä, kun multaantumista ei tapahdu.- nyt mulla vaan kököttää kasvijätekasa puutarhan nurkassa.Meinaan vielä kerran yrittää ja pistän pohjan taas kunton näin syssyllä. Piha on pääosin savista, joten kunnon kompostilla ois kysyntää.Mietin kyl sellasen muovisen kompostihökötyksenkin hankkimista, mut ei se ainakaan tänä vuonna mahu budjettiin. Toivottavasti ens vuonna.

 Yksi konsti säästää ruokakuluissa on viljellä osa ruuasta itse.Ite en kovin ahkera viljelijä ole. Suunnitelmissa ois laittaa juhannuspotut kasvamaan kevään korvalla. Tilanpuutteesta johtuen vain just sen verran et just riittää juhannukseks.Porkkanoita voi kasvattaa ruukussakin, mikä on myös ens vuoden suunnitelmassa-maahan laitetuna paikallinen pupukanta verottaa niin naatit kuin salaatitkin.Ehkä pari rivia retiisejäkin.Tänä vuonna en jaksanu ku muutaman hassun retiisin ja lehtisalaattia.Aattelin nyt syksystä raivata yhen kukkapenkinkin hyötykäyttöön- jos sit keväällä hakis pätkän kanaverkkoo pupuesteeks.

 Viimeset amppelitomaatit ois viel keräämättä, samoin luumupuun yläoksilla piileskelevät luumut- kai ne jo kohta irtoo ravistelemalla. Satoisimpina vuosina niitä on lahjoteltu sukulaisille ja naapureille, tänä vuonna suurin osa jäi omaan käyttöön kun sato jäi pieneks viime talvena paleltuneitten oksien takia.

Kun piha on talvikunnossa, on aika tarkistaa työkalujen ja pihakalusteitten kunto. Korjataan putsataan ja tarvittaessa öljytään kaikki istutuslapiosta ruohonleikkuriin. Likaiset ja holtamattomat työkalut ruostuu ja rikkoutuu ja niiden käyttöikä lyhenee. Hyvin huolletut välineet kestää vuosia eikä tarvi murehtia uusien ostamista.Mul on yhä sama puutarhalapio jonka hankimme tähän muuttaessa n 18 vuotta sitten.Ruohonleikkurin huoltoo en o kyl viel opetellu, saatiin bensaleikkuri vasta edellisvuonna (käytettynä) ja serkkupoika kävi tekeen sille keväthuollon. Osaisin mä jo tulpan vaihtaa.

 Jos oma piha on niin pieni, että sen hoitaa vilauksessa tai pihaa ei ole ollenkaan, voi miettiä lisätulojen hankkimista haravoimalla muille. Ainakin meidän lähialueella on paljon vanhaa omakotitalokantaa, joiden ikääntyneet omistajat ei välttämättä enää jaksa haravoida ja kuokkia pihan vaatimusten mukaan. Siitä vain soittelemaan ovikelloa ja tarjoamaan palvelua. Taitaapa haravointi viel kuulua kotitalousvähennyksen piiriinkin.Haluaiskohan lapset lähtee kierrokselle..

 Syssyn myötä on hyvä varustaa talokin talveen tarkistamalla eristykset. Vuokralla asuvalla tää yleensä meinaa ikkunoiden ja ovien eristyksen tarkistamista- vetääkö jostain kohden, tarvisko tiivistenauhat uusia? Jotkut vuokranantajat hoitavat tämän, toiset luovuttavat tiivistenauhaa ja kolmannet viis veisaavat. Kunnollinen eristäminen kuitenkin säästää lämmityskuluissa ja parantaa asumismukavutta, joten asia kannatta hoitaa joka syksy. Ite vaihdan viel paksut talviverhot ikkunoihin- ilma ehtii ees vähän lämmetä taloon tullessaan eikä tunnu niin herkästi et vetäis niskaan.

 Lämmitys on talvella yks suuri energian -ja rahan- kuluttaja. Vuokralla asujalla tää ei välttämättä näy suoraan, hinta hiipii mukaan sit vuokran hintaan/vastikkeeseen. Monasti vuokralla asuja ei voi lämmitysjärjestelmään vaikuttaa, mut termostaattia useimmat pääsee vääntään. - jo yhden asteen pudotus sisälämpötilassa saattaa säästää niinkin paljon kuin 5 % lämmityskulussa! Eli villapaitaa ja sukkaa päälle kun tulee vilu sen sijaan että lisättäis lämmityksen osuutta.

 Mä ihmettelen yhä niitä naapureita, joilla talvella on asunnon sisälämpötila 24 astetta- itellä tulee huono olo niin lämpimässä. Samaa jos koittasin kotona niin kukaan ei sais nukuttua.Tosin kovilla pakkasilla tää tarkottaa sitä, et kämpän lämpötila saattaa laskee 16 asteeseen yön aikana jos pakkanen kiristyy 10-15 astetta muutamas tunnis. Laitan sit aamusta patteria isommalle töihin lähteis, illaks on taas sopiva lämpö (19-20 astetta)ja patterin voi laittaa takas normiin.

Syksyn pimetessä on hyvä kiinnittää huomioo myös valaistukseen- kait se riittää talven pimeille? Ite huomasin tämän ikävästi eilen- makkarista on lappu rikki jos ties kuin pitkältä ajalta ja menin sit pimees kompuroimaan ja horjahdin kipeen jalkani varaan. No enhän mä sitä vasta kuntouttanukkaan ku muutaman viikon.Uus lamppu on jo ostoslistalla, jos en muussa säästä niin särkylääkkeessä.

 Välillä mietin,onko meiän sakki ainoo joka yrittää säästää energiaa täs taloyhtiössä- naapureilla on usein 22-24 astetta sisälämpötilana kovimillakin pakkasilla. Jo yhden asteen pudotus lämpötilassa säästää kuulemma melkein 5 proenttia lämmityskuluissa eli kuin halpaa meiän asuminen oiskaan jos naapuritkin laittas lämmön korkeintaan 20 asteeseen?(meil on kaukolämpö, joka on vastikkeen osana eikä näy erikeen laskuna.En kyl tiiä koskeeko väittämä kaukolämpöä vai sähköä). Tän viikon pakkojäähy on varmaan monelle kova kokemus- mut toivottavasti ees yks huomaa, ettei asunnossa tarvita välttämättä hellelukemia jotta olo ois hyvä.

Jottei meiltäkään karkais lämpö harakoille, oon joka vuos tarkistanu ikkunoitten ja ulko-ovien eristykset-uus eristenauha ei paljoa maksa mut sen vaikutus asumismukavuteen on suuri- ei vedon tunnetta ja kylmää huikua, vallankin jos käyttää mattoja lattialla ja ikkunoissa pitkiä, paksuja verhoja. Talviverhojen tarkotus on hidstaa ulkoa tulevan ilmavirran liikettä ja pidätellä kylmää ilmaa lämpöptterin tuntumassa kunnes se lämpiää- eli ei se äitien ja mummojen vouhotus kausitekstiileistä välttämättä mitään huuhaata ja turhuutta oo.

 Suomessa rakentamisessa huomioidaan talvi ja pakkaset toisin kuin suuressa osassa maailmaa-moninkertaiset ikkunat, kunnon eristeet jne Tosin me tiedetään et talvi tulee joka vuosi.. Onkin mielenkiintoista lukea esim. keskieurooppalaisia ja amerikkalaisia ohjeita ja vinkkejä siihen, kuin talvella ja pakkasilla tarjetaan sisätiloissa- sielä voi oikeesti olla inhottavan kylmää sisälläkin. Vai mitä sanotte vinkeistä, et mattojen alle levitetään eristekerrokseksi sanomalehtiä, patterin taakse kiinnitetään foliolla tms pinnoitettu levy heijastamaan lämpöä asuntoon sn sijaan et lämpö karkais ulkoseinän läpi, viljapusseja/topattuja kääröjä käytetään oviaukoissa estämään vetoa jne jne.Kyllähän noita voi kotomaassakin kokeilla, vallankin jos asuu vanhas puutalos (joskin sähköpatterien taakke ei kannata kiinnittää mitään tulipalovaaran vuoks).

 Halvin keino palelemiseen on yleensä lisätä vaatekerroksia myös sisätiloissa. Villapaita päälle ja villasukat jalkaan, johan tarkenee. Meiän pohjalukemat sisälämmössä on tainnut jonkun kovan pakkasyön jälkeen olla 16 asteen tietämillä (lämmitys ei pysyny kiristyvän pakkasen perässä). Silloin oli kieltämättä hiukan vilposta nousta ylös, mut villaset päällä ja kuppi kuumaa niin johan taas tuntu inhimilliseltä. En kuiteska suosittele tuota 16 astetta peruslämpötilaks- pitemmän päälle se voip rasittaa elimistöö ja lisätä sairastavuutta, vallankin lapsilla ja vanhuksilla. Nuori ja terve kyl varmaan selviäis talven tuollakin..Ite asias keskieuroopas moni taitaa sinnitellä tuolla- ja joskus viel kylmemmässäkin. Kun ei osata eritää kunnolla..

Hei meil on sittenkin jotain luksusta- lämmin talo talvella <3

Kauppaan päästessään SuperShoppaaja tarkistaa ensin päivän alennustuotteet- siis ne, joista ei ilmoitella lehdissä. Päiväykseltään viimeisiä vetelevät tuotteet löytyy usein -30-50 % alennuksella- näitä SuperShoppaaja hamuaa koriin sen verran kuin budjetti ja varastotilat antaa myöten (SuperShoppaajan kauppabudjetissa on oma osansa varattuna aletuotteille- niillä kasvatetaan ruokavarastoja eivätkä ne kuulu kuluvan viikon käyttöön). Täydellisyyden tavoittanut SuperShoppaaja on ottanut selville lähikauppojensa hinnotteluaikataulun- merkataanko aletuotteet päivittäin, viikottain ja millä kellonlyömällä. Tämä on vaatinut kyttäämistä hyllysaarekkeitten välissä ja joskus on varomaton kaupan työntekijäkin joutunut verbaalisen kuulustelun uhriksi:-MILLOIN-TEILLÄ-MERKATAAN-ALETUOTTEET?Näin SuperShoppaaja osaa ajoittaa kaupassakäyntinsä juuri oikeaan hetkeen saadakseen parhaat-ja halvimmat- päältä. Poistolaarista SuperShoppaaja tarkistaa, löytyykö poistuvien tuotteitten valikoimasta jotain tarpeellista- pesuaineet ja hygienitarvikkeet löytää monasti edullisesti näistä myllätyistä laatikoista. (ja tähänkin sillä ärsyttävällä SuperShoppaajalla on varattuna oma osansa budjetista).

 Lehdissä ilmoitellut tarjoustuotteet SuperShoppaaja tarkistaa vielä hyllyllä- onko jokin vastaava tuote tarjouksessa josta ei ole ilmoitettu tai onko jokin vastava tuote jo perushinnaltaan halvempi? Onko pakkauskoolla merkitystä hintaan? Suurempi ei aina ole parempi vaikka niin luulisi- kannattaa aina verrata eri kokoisten pakkausten kilo/litrahintoja keskenään- pystyykö pakkauskokoo vaihtamalla saamaan halvemmalla?

 SuperShoppaaja ei tee heräteostoksia, koka tietää tasan tarkkaan mitä tarvitsee ja mitä siitä suostuu maksamaan. Nälkäkään ei houkuta herkkupalojen äärelle koska ennen kauppareisua on syöty riittävästi. Ärsyttävän täydellinen SuperShoppaaja siirtyy kassalle, mistä tavarat pakataan omaan kangaskassiin- muovikassit on turhuutta-ja pidmmän päälle tuhlausta. SuperShoppaaja maksaa vain käteisellä välttyäkseen budjetinylityksiltä- tätä helpottaa mukana kulkeva taskulaskin jolla hinnat on naputeltu ylös sitä mukaa kun tavaroita on kerätty koriin. SuperShoppaajalla on joka kaupan etu/bonuskortti eikä se taatusti ole unohtunut kotiin. Ja jos lehdessä on vahingossa julkaistu alennuskuponki, sekin löytyy Shoppaajan kukkarosta toisin kun itellä, joka vahingossa laitto sen paperinkeräykseen tai unohti käyttää voimassaoloaikana.

SuperShoppaaja on tosi ärsyttävä tyyppi, se syö vähintään yhtä hyvin kuin me jollei paremminkin, mutta oikeella ajotuksella, harkinnalla ja vertailemalla se mokoma saa ostoksensa halvemmalla kuin me keskivertohoppaajat.

Lapsiperheen kulujakauma

Asuminen 37%

Elinkustannukset 30 %

Hätävara/sairasvakuutus 10 %

Viihde/henk koht menot 15 %

Säästäminen 8%

Siitä sitten laskemaan- paljonko on perheen tulot ja paljonko menot- osuuko ne ees lähelle tuota jakaumaa? Viekö jokin osa-alue selkeesti enemmän kuin pitäisi? Miksi?

tilastokeskuksen versio:

http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot.html#kotitalouksienmenot

poikkeaa tuosta alunperin kait amerikkalaisesta mallista- tosin siinä on enempi luokituksiakin. asumiskustannukset näyttäs olevan paljon pienemmät-liki 40 % asumismenoja pidetään Suomessa jo huolestuttavan korkeina.Terveydenhultokulutkin ovat puolta pienemmät (tiedot vlta 2011)

loppupeleissä ei liene väliä miten nuo jakautuu jos tulot rittää hyvin, mut siinä vaihees ku raha ei taho riittää mihinkään, on hyvä vertailla prosentteja ja miettiä mistä mahdollinen oma suurempi osuus johtuu. Jos asumismenot on kohtuuttomat tuloihin nähden niin mikä on syy- suhteessa liian suuri/kalis asunto, liian korkeat muut asumismenot (sähkö, vesi, lämmitys) ja voiko niihin vaikuttaa. Tai jos elinkustannukset(ruoka yms) vie suurimman osan niin oisko siinä höyläämisen varaa? Ja onko mitään tolkkua jos alkoholi ja tupakka vie yhtä paljon tai enemmän rahaa kuin koko perheen vaate- ja kenkäostot?Mitä kohdasta omalla kohalla voi tinkiä?

Omat prosentit

jonkilaista vääristymää havaittavissa- tiedän kyl ennenstään et meiän kämppä on tilastolliseti muutaman neliön liian suuri tän kokoselle sakille sekä kallis neliöhinnaltaan eikä sähkökään o halvemmasta päästä. vuokran määrään ei voi vaikuttaa muuta kuin muuttamalla, mut osayy tässä sinnittelyyn on loistava sijainti- ei todella tarvi autoo jokapäiväsiin menoihin ja bussipysäkki on tarvittaessa vain jokusen metrin päässä.Säästämme siis liikennekuluissa sen mitä asumisessa häviämme. Sähköön kyllä voimme vaikuttaa ja sähkön kilpailutus onkin työn alla. sähkön säästämisessä oomme jo edistyneet sen verran, et viimeks saatiin tasauksessa kuukauden verran hyvitystä. Hyvä me!

elintarvikkeiden osuus selittyy sillä, et laitoin kaikki jäljelle jäävät prosentit sinne- markettiin on kaikki markat ja eurot kannettu.Koulutuksen korkeempi osuus selittyy kahdella opiskelevalla nuorella- ja me sentäs ostetaan kirjat käytettyinä aina kun mahdollista (vain muutama saatu lainaksi).

Tän perusteella on helppo lähtee höyläämän omaa budjettia- tarkkaillaan markettiin kannettavan rahan määrää eli ei osteta mitä mieleen juolahtaa.Ehkä sitä sit sais riittämään kylttyyriinkin ja pieniin turhuuksiin jos oikein kikkailis. Kun nyt enste oppii ostamaan fiksusti.

Haluatko laskea omat prosenttisi mutta et muista miten prosentteja pyöritellään? Nou hätä, määkin käytin prosenttilaskuria: http://www.laskurit.fi/prosentti/

Miten tää hyödyttää rahankäyttöä niinkö? Kun tiedän etukäteen mitä tuleman pitää osaan varautua- kiireiselle päivälle ei kannata suunnitella suuritöistä ateriaa joka kiireessä korvattais pikaruualla- joko teen ruuan valmiiks edellisenä päivänä, käytän pakkaseen jemmattua valmista ruokaa tai valkkaan jotain todella nopeetekosta joka tulee aina halvemmaks kuin noutoruoka.Kauppojen tarjouslehtiset rytmittyy alku- ja loppuviikkoon- alkuviikosta voi hakea pari tarjousta ja viikonlopun kauppareisulla loput- näin pääsen hyödyntään enemmän kuin pelkät viikonlopun tarjoukset.

Jos käyttäsin asioidessa omaa autoa, tehtävät ois helppo keskittää yhteen- tai korkeintaan kahteen- kertaan, jolloin säästyis bensaa. Tosin meillä hommat hoidetaan joko apostolin kyydillä tai kimppakyydillä/bussilla joten säästö ei välttämättä ole yhtä suuri.

Tällä hetkellä kaapista löytyy n viikon ruokavarat maitoa ja leipää lukuunottamatta, joten tarjouslehtisiä selaillessa on helppo valita parhaat/edullisimmat tarjoukset ostoslistalle- seuraavalla viikolla menu suunnitellaan sitten niiden ympärille, huomioiden samalla mitä muuta kaapista löytyy. Ostoslistan pakollisiin ei sit jää paljoa muuta lisättävää kuin tuoretavarat. Vaatteita yms ostetaan tarpeen mukaan- joskin itellä kulkee mukana puutelista, jossa on listattuna hankittavia varusteita siltä varalta että niitä löytyis poistolaatikosta tai tarjouksesta. Tavotehan ois ettei tarttis ostaa oikeeseen hintaan mitään, mutta joskus ei voi jäädä vartoomaan tarjouksia- niikuin esim viime talvena kun vanhat talvikengät hajos korjauskelvottomaks talvipakkasilla. Juu mulla ei o kuin yks pari talvikenkiä.

Pidä oma Suunnittelu Sunnuntaisi

Tarvikkeet:

kalenteri

paperia tai ruutuvihko

kynä

tarjouslehtisiä

Käy läpi alkavan viikon tapahtumat ja tehtävät- täs vaihees on hyvä varmistaa et kaikki tarpeelinen on valmiina(hyllyssä tai kasissa, ei väliä). Vaatteet pestynä ja ehjänä, sadevarusteet helposti saatavilla, urheiluvarusteet pakattuna- tarvitaanko eväitä tjn muuta?

 Mahdolliset tehtävät on hyvä kerätä vaikka muistilapulle- voiko kaiken hoitaa yhdellä kertaa? Voiko samalla kertaa hoitaa jonkin muun ei kiireellisen asian?

Tsekkaa kauppojen tarjoukset joko lehdestä tai netistä- onko alkuviikosta jotain edullisia tarjouksia jotka eivät ole voimassa enää viikonloppuna? Ehtiskö ne käydä ostamassa samalla kun hoitaa muita asioita?

Täs vaihees mul on jo alkavan viikon ruokalista valmiina, joten alan suunnitella sitä seuraavan viikon syömisiä- mitä löytyy kaapista/pakkasesta/tarjouksista? Näistä suunnittelen ruokalistan- pääosin halpaa, ehkä kerran viikkoon voi laittaa jotain konstikaampaa. Ei kuiteska hanhenmaksapalleroita, niitä ei budjetti kestä ;P Puuttuvat ainekset laitetaan seuraavan viikonlopun kauppalistalle, johon myöhemmin viikolla lisätään tarvittavat tuoretavarat (maidot, leipä, kasvikset).Kannattaa sen verran kurkata kalenteria, et muistaa tarvittaessa ostaa ainekset mahdollisen synttärisankarin kakkuun tai kouluretkelle tarvittavia eväitä.

Alkavan viikon ruokalistalta selviää, mitä pakasteita kaivetaan jääkaappiin sulaan- tää mulla itellä lipsuu ja monasti nousen viel illalla sängystä ku unohin ottaa seuraavan päivän ruuan ajoissa sulaan.

Pikavilkaisu viikon säähän vaikka netin kautta antaa osviittaa siitä tarviiko viikolla varautua hellekypärällä vai sukelluspuvulla. Fiksuimmat tarkistaa kesäaikaan myös siitepölytiedotteet ja uv-ennusteen- allergiaoireet ja palanu iho vie kyl ilon mistä tahansa päivästä.Allergialääkkeen perään on turha itkeä kun on kulkenut jo puoltoista tuntia bussilla.

Valmista tuli- nyt voi loppusunnuntain maata repo rankana- ellei sit halua panostaa ja tehä alkavan viikon eväitä ja esivalmistella ruokia valmiiks..