Ennen luulin osaavani käydä kaupassa ihan niinkuin kuka tahansa. Sitten tutustuin blogimaailman-lähinnä enkunkielisen- antiin asiassa ja totesin, etten mä sittenkään osaa mennä kauppaan ostoksille. Siis en ollenkaan.. Tosi Säästäväinen Shoppaaja -kutsukaamme häntä jatkossa SuperShoppaajaksi- hoitaa asiat vimpan päälle- jo ennenkuin lähtee kotoa. On ruokalistat suunniteltu, kauppalistat viimestelty, tarjouslehdet tarkisteltu ja budjetti valmiina. No tähän asti selvisin välttävin arvosanoin, mutta seuraavaks- SuperShoppaajalla on alueensa kaikista kaupoista kerätty hintavertailu, jonka avulla voi noutaa edullisimmat tuotteet sieltä mistä halvimmalla saa. SuperShoppaaja ei keskitä kortteihin tai bonuksiin, vaan vaihtelee kauppoja sen mukaan mitä on hakemassa. Jokaikisessä kaupassa ei tarvi juosta, mutta käymällä esim. 3-5 eri kaupassa kuukaudessa SuperShoppaaja saa ostoksensa edullisemmin kuin keskivertoshoppaaja.

Kauppaan päästessään SuperShoppaaja tarkistaa ensin päivän alennustuotteet- siis ne, joista ei ilmoitella lehdissä. Päiväykseltään viimeisiä vetelevät tuotteet löytyy usein -30-50 % alennuksella- näitä SuperShoppaaja hamuaa koriin sen verran kuin budjetti ja varastotilat antaa myöten (SuperShoppaajan kauppabudjetissa on oma osansa varattuna aletuotteille- niillä kasvatetaan ruokavarastoja eivätkä ne kuulu kuluvan viikon käyttöön). Täydellisyyden tavoittanut SuperShoppaaja on ottanut selville lähikauppojensa hinnotteluaikataulun- merkataanko aletuotteet päivittäin, viikottain ja millä kellonlyömällä. Tämä on vaatinut kyttäämistä hyllysaarekkeitten välissä ja joskus on varomaton kaupan työntekijäkin joutunut verbaalisen kuulustelun uhriksi:-MILLOIN-TEILLÄ-MERKATAAN-ALETUOTTEET?Näin SuperShoppaaja osaa ajoittaa kaupassakäyntinsä juuri oikeaan hetkeen saadakseen parhaat-ja halvimmat- päältä. Poistolaarista SuperShoppaaja tarkistaa, löytyykö poistuvien tuotteitten valikoimasta jotain tarpeellista- pesuaineet ja hygienitarvikkeet löytää monasti edullisesti näistä myllätyistä laatikoista. (ja tähänkin sillä ärsyttävällä SuperShoppaajalla on varattuna oma osansa budjetista).

 Lehdissä ilmoitellut tarjoustuotteet SuperShoppaaja tarkistaa vielä hyllyllä- onko jokin vastaava tuote tarjouksessa josta ei ole ilmoitettu tai onko jokin vastava tuote jo perushinnaltaan halvempi? Onko pakkauskoolla merkitystä hintaan? Suurempi ei aina ole parempi vaikka niin luulisi- kannattaa aina verrata eri kokoisten pakkausten kilo/litrahintoja keskenään- pystyykö pakkauskokoo vaihtamalla saamaan halvemmalla?

 SuperShoppaaja ei tee heräteostoksia, koka tietää tasan tarkkaan mitä tarvitsee ja mitä siitä suostuu maksamaan. Nälkäkään ei houkuta herkkupalojen äärelle koska ennen kauppareisua on syöty riittävästi. Ärsyttävän täydellinen SuperShoppaaja siirtyy kassalle, mistä tavarat pakataan omaan kangaskassiin- muovikassit on turhuutta-ja pidmmän päälle tuhlausta. SuperShoppaaja maksaa vain käteisellä välttyäkseen budjetinylityksiltä- tätä helpottaa mukana kulkeva taskulaskin jolla hinnat on naputeltu ylös sitä mukaa kun tavaroita on kerätty koriin. SuperShoppaajalla on joka kaupan etu/bonuskortti eikä se taatusti ole unohtunut kotiin. Ja jos lehdessä on vahingossa julkaistu alennuskuponki, sekin löytyy Shoppaajan kukkarosta toisin kun itellä, joka vahingossa laitto sen paperinkeräykseen tai unohti käyttää voimassaoloaikana.

 

SuperShoppaaja on tosi ärsyttävä tyyppi, se syö vähintään yhtä hyvin kuin me jollei paremminkin, mutta oikeella ajotuksella, harkinnalla ja vertailemalla se mokoma saa ostoksensa halvemmalla kuin me keskivertohoppaajat.