sunnuntai, 20. lokakuu 2013

Hiljaa hyvä tulee

Mennäviikon budjetti tais ylittyä hiukan, viel en o päässy laskemaan kun viimesin kauppakuitti jäi muorin pusssiin. Sorruin taas karamelliin, joskaan en samoissa määrin kuin ennen. Muffinssejakin ostin valmiina sen sijaan et oisin tehny ite- ei vaan jaksanu. Siitä huolimatta et sain muutaman ylimääräen lomapäivän lasten syysloman yhteyteen. Ruokaakin meni hiukan tavallista enepi kun kouluruokailua ei ollut- mut eipä o jääny pahemmin tähteitäkään.

 

Bioskapussit on hommattu ja parin alkusähläyksen jälkeen lajittelu sujuu hyvin ja ilokseni huomasin, ettei ainakan täl viikolla biojätteeseen o päätyny muuta kuin hedelmän- ja kananmunan kuoria ja kahvinporoja. Saas nähä kuin homma jatkuu..

 

 Ruokakaapit alkaa oleen niin tyhjät, et jäljellä on enää muutama hassu randompurkki , vanhentuneita mausteita ja viittä sorttia sokeria. Onneks sokeri säilyy lähes ikuisuuksia, voi sit väsätä vaik vaahtokarkkeja jouluksi.

 

Parin viime viikon aikana olen tavannut vanhaa ystävää, jonka kanssa pyörin paljon lasten ollessa pieniä, sitten yhteydenpito vain jäi kun elämä vei kumpaakin omaan suuntaansa. Nyt on kahviteltu jälleen yhdessä ja ideoitu käsillä tekemistä, molemmat kun on kierrätyshenkisiä ja intohimoisia käsityönharrastajia. Oon luukuttanut omista materiaalivaratoistani tavaraa jota en käytä ystävälle, joka sit ideoi ja valmistaa niistä jotain kivaa- kankaista tilkkutöitä, tilpehööristä tarpeellista tavaraa jne.

 

 On ollu pitkästä aikaa ilo innostua tekemisestä ja ideoinnista- joskus se kun saa puhua toisen näperryshulun kanssa tekemisistään, innostaa tekemään niitä keskeneräsiäkin loppuun ja löytämään uusia käyttötarkotuksia materiaaleille. Suunnittelimme jo ideariihi-iltapäivää viimehetken joululahjoja varten ens kuun puolelle. Oon viime vuosina valmistanu lasten lahjoja lukuunottamatta lähestulkoon kaikki lahjat itse- neulottuja villasukkia ja tumppuja lähinnä, joskus jotain muuta pientä. Jos tänä vuonna intoutuis taas ompeleenkin- ainakin kankaita ja tilkkuja on monta säkillistä, joten materiaaleista ei ainakaan oo pulaa.

 

Oomme päässeet nauttimaan jo pikku pakkasista ja mietin huolestuneena taas talvivaatteitten riittävyyttä. Onneks ipanat ei enää veny 10 senttiä neljännesvuodessa , joten suurin osa mennävuotisista talvikamppeista on yhä kelvollisia. Talvikengät tarvinee kuitenkin hankkia ainakin kahdelle, samoin pitkähiaisia ja-punttisia vaatteita. Jostain selviää sentään vanhaa korjaamalla, mutta rahareikä on selkeesti muodostumassa. Ruuasta ei enää pahemmin voi tinkiä, ny tarttis sit miettiä mistä nappaa muutaman ylimääräsen kympin. Ehkä pitäis taas käydä tekeen muutama jalkahoito ja ommella pari tilaustyötä joita muuten ei viittis tehä olleskaan. Mut jos sen verran ettei talous me kuralle..

torstai, 10. lokakuu 2013

Sinnittelyä

Täl hetkel raha-asiat tuntus menevän melko kohilleen, ny tarttis vaan sinnitellä ettei pääse repsahtamaan kauppareisulla. Niitä biopusseja pitäs hommata, tarvii sittenkin heittää puuronloppua pois-ynnä purkinpohjat majoneesista. Tyhjälle purkille on kyllä käyttöä- niitä harvemmin tulee vietyä keräykseen. Pakastimessa alkaa oleen jo tilaakin, samoin kuivakaapeissa. Kohta ei enää saa kauppalaskua pienemmäks hyödyntämällä varastoja.

 

 Tää alkuvaihe on ollu vielä kohtalaisen helppoa, vaikk välillä harmittaa kun ei voi ostaa mitä mielii (vaikkei tarvis). Useempi leffa ja kirja on jo jääny ostamatta- tosin pari leffaa hankin vaihtamalla ne ylimääräisiin kiuaskiviin.Perustulot riittäis näil näkymin kaikkeen tarpeelliseen ja vähän jäis pahanpäivänvarakskin kunhan ei sorru mihinkään ylimääräsen. Täytyykin miettiä lisää konsteja hankki hiukan ylimäärästä- vaikka sitten lisää vaihtokauppoja. Oon vaan niin tottunut antamaan tarpeettomat tavarat tarvitseville ilman erillistä korvausta, et tuntuu vaikeelta pyytää vastinetta. Joululahjaks meinaan silti hommata itelleni pari leffaa ja kirjaa- onneks on veronpalautusta tulossa. Tosin siitä pitäs riittää lastenkin lahjoihin.

maanantai, 7. lokakuu 2013

Pienistä puroista

Säästökuuria on nyt kestäny n puoltoista kuukautta. Juustohöylän sijaan on heiluteltu kauhakuormaajaa ja säästökohteita on löytyy enempi tai vähempi- tän hetken laskennallinen säästö on 579,64/vuosi. Tähän on huomioitu kaikki lopetetut jäsenyydet, lehti- ja kanavatilaukset ym vuosimaksulla olevat peruutukset.

 

Kun tähän ynnää viel sen, et vanhin poika sai myönteisen opintorahapäätöksen tälle lukuvuodelle, vois sanoo et ollaan siellä mis halutaankin. Kauppalaskun höyläystä pitää kuitenkin jatkaa, jos tahotaan jouluna muutakin kuin tyhjiä paketteja..

 

On kuiteski helpottuu olo, viel ei tunnu et ois jääny elämästä paitsi- ehkä ne lopetetut jutut ei sit loppuviimeks ollukkaan niin tärkeitä. Aika näyttää, tuleeko yhenkän perään haikailtua- sit pitää vaan päättää mistä muusta säästää et saa jonkun "turhakkeen" .

 

Ruuan haaskaamisen suhteen ei tunnu viel tapahtuneen mitään- tosin jääkaappia on täytetty niin vähän, ettei tavarat o pääsy pilaantuun.Pelkään et osa pääsee kuitenkin tärviölle, kun tuntuu ettei ipanat syökään sitä mitä oon varannu tarjolle. Mummon muuttoapuna pyöriville kun on tarjolla talkoopöperöö ja herkkuja niin paljon, ettei kotona kannata paljoa ruokaa laittaa.Onneks leivät yms voi pakastaa. Välipalaksi keitelty riisipuuro sen sijaan alkaa olla tiensä päässä. Pitäsköhän väsätä puuropannaria ettei me haaskuun?

maanantai, 30. syyskuu 2013

Sujuu sittenkin

Tein pikapikaa vertailua viimeseltä puoleltatoista kuukaudelta- kahden viime viikon aikana kauppaan on mennyt keskimäärin 50 vähemmän viikossa k edeltävien  viikkojen aikana (sitä aikasempaa en uskalla aatellakaan- jahka homma sujuu voin varovasti laskeskella, kuitit on viel tallessa). Viel ku jaksais jatkaa tarveharkintaa ni päästäs voiton puolelle!

 

*pomppii riemastuneena ympäriinsä*

lauantai, 28. syyskuu 2013

Törsäystä ja tarveharkintaa

Mennyt viikko ei menny ihan putkeen säästäväisyyden suhteen. Kaupasta haettiin purkki ragulettoa vaikka kotona ois ollu muutakin syötävää- halusin vaan vapaata ruuanlaitosta ja muksut suostu kokkaan vain jos saavat ragulettoa.Toinen törsäys oli ehtoo, kun neiti oli lähdössä kaupalle ja mulla oli hirveä herkkujen himo- tilasin paketin keksiä ja vaahtokarkkipussin. Keksit tietty hupeni hetkessä, vaahtokarkit tosin kesti neljä päivää. Mut silti..


 Eilen sentäs vähän ryhdistäydyin ja kurkkasin, mitä kaikkea jääkaapista pitäis käyttää pois ettei me haaskuun, niinpä kauppareisulta kotiutu vain maitoo, juustoo ja majoneesia. Niiden kans pitäis pystyä taiteilemaan viikonlopun ruuat kaappien sisällöstä- tosin tälle päivälle on sovittu kauppareisu kun saadaan kyyti kaupalle- tarvii miettiä tarkkaan mitä sieltä tuodaan ettei jo olemas olevat aineet jää haaskuun. Maidot ny ainakin.


 Jääkaapista/työtasoilta löytyy ainaskin kaalin puolikas ja nahistuneita porkkanoita jokka pitäs käyttää pois- suunnittelin kaalisalaattia. Lisäks löytyy perunaa, nahistuneita paprikoita, sipuleita, leikkelettä joka meinaa vanhentua, piimää, rahkaa, ja kermaa. Suunnittelin et teen kasvissosekeittoa, sippipiirakkaa ja muksuille makkarasoppaa (pakkasen tarjousmakkarasta). Maitotuottet vois jemmata leipomalla muffineita, piimäkakkua, ja suklaakahvikakkua. Sit ei tarttis kaupastakaan kantaa herkkuja ku ois jotain jemmassa.


Tällä viikolla oon lueskellu ruokahävikistä  Ruokahävikin muodotumisesa on mm seuraavia syitä:

-ruuan pilaantuminen

-liian ruuan valmistaminen

-vanhentuneet tuotteet

-virheet ruuanlaitossa

-tuholaisten aiheuttama pilaantuminen


tuota viimeisintä en o koskaan joutunu kokemaan, meillä on kaikesta kaaoksesta huolimatta tuholaisvapaa huusholli (onneksi). Ruuan pilaatumista tapahtuu, kun sailytyslämpötila ei o kohillaan- esim kurkun jos laittaa jääkaappiin se paleltuu ja pöydälle jätettäessä se pehmenee ällöks uutaman päivän jälkeen. Liian ruuan valmistaminen on ollu mulla aina onkelmana- oli sitten kyse neljän hengen kotikeittiöstä tai päiväkodin 160-päisestä ruokailijakunnasta. Mut eipähän kukaan jää nälkäseks! Tuotteiden vanhentumista tapahtuu, kun ostan liikaa ja tavarat jää sit helposti kaappiin ku aina löytyy jotain houkuttelevampaa syötävää. Virheet ruuanlaitossa on onneks sen verran vähäisiä, että harvoin joudutaan laittaman ruoka pois kun se on mennyt pilalle valmistusvaiheessa. Joskus jotain saattaa kärähtää (kiitos epävakaan uunin), mut tuota kohtaa en koe onkelmaks meillä.

 Pahimmat onkelmat omalla kohalla on siis liiallinen ruuan hamstraus, väärä/epäonnistunut säilytys, liian suurten annosten valmistaminen ja väärä käyttöjärjestys.Suunnittelin lokakuulle isompaa säästöhaastetta, mut luulen et on helpompi keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan, joten olkoon se sitten tämä- pyrkimys ruokahävikin minimointiin. Jotta pysyisin paremmin kärryillä paljonko ruokaa menee haaskuun, liene parasta aloittaa uudelleen biojätteen lajittelu, vaikka saan taas varmaan harmaita hiuksia roskiskatoksella, kun biojätteestä löytyy säännönmukasesti muutakin kuin biojätettä. Pitäsköhän oman mielenrauhan vuoks ottaa yhteyttä asukastoimikuntaan ja neuvotella keinoista, joila biojäteen keräys saadaan toimimaan suunnitellusti? (avokompostiin ei  voi laittaa mitään syötävää, siel on äkkiä elukoita riesaks asti).